Lainalaskuri auttaa etsimään sinulle sopivaa lainaa. Voit tutkia eri lainasumma, laina-aika (maksu-aika), kk-erä ja korko vaihtoehdoilla millainen laina parhaiten sopii tarpeisiisi ja elämäntilanteeseesi. Lainalaskin laskee tyhjäksi jätetyn kentän arvon.
Lainalaskurin käyttö
Kirjoita tiedossasi olevat luvut lainalaskurin kenttiin, ja paina “Laske” -painiketta. Jätä se kenttä tyhjäksi, jonka haluat laskurin laskevan puolestasi.
Tietoa lainalaskurista
Lainalaskuri on kätevä työkalu, jolla lasket lainan määrän, laina-ajan pituuden tai kuukausierän suuruuden.
Auta kehittämään palvelua
Onko lainalaskurissa parannettavaa? Kaipaatko tämän laskurin lisäksi jotain muuta ilmaista työkalua helpottamaan päivääsi? Anna palautetta tästä!
Erilaiset lainavaihtoehdot
Lainan hakeminen tulee suurimmalle osalle ajankohtaiseksi jossain vaiheessa elämää, kun halutaan rahoittaa jotain suurempaa. Tyypillistä on ottaa esimerkiksi asuntolaina, kun halutaan muuttaa omaan asuntoon vuokralla asumisen sijaan. Muut perinteiset suuremmat lainat ovat autolaina ja remonttilaina, jotka kummatkin saattavat osoittautua tarpeelliseksi, koska auto ja asunnon remontointi ovat sen verran suuria investointeja. Nämä kaikki lainat on kätevä hakea omasta pankista.
Lainaa tarvitaan usein myös pienempiä hankintoja varten. Kulutusluotto, joustoluotto ja pikavippi eli pienlaina ovat keskenään erilaisia lainamuotoja, joita myöntävät useat luottoyhtiöt. Kulutusluotot ovat tavallisesti muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen euroon ja silloin ne ovat vakuudettomia. Jotkin luotonantajat myöntävät myös suurempia kulutusluottoja, jotka riittävät autoon ja asunnon remontoimiseenkin, mutta niihin tarvitaan yleensä joko takaaja tai toinen hakija.
Joustoluotto on eräänlainen jatkuva kulutusluotto, joka on lainamuotona yleistynyt paljon viime vuosina. Joustoluotto on tavallisesti suuruudeltaan 100-2000 euroa, mutta summat vaihtelevat palveluntarjoajien mukaan. Joustoluotto on kätevä lainamuoto, koska tällöin saa käyttöönsä luottorajan, jonka puitteissa voi tehdä niin paljon nostoja kuin haluaa. Kulutusluotto ja joustoluotto ovat molemmat suosittuja esimerkiksi ulkomaanmatkan rahoittamiseen. Matkoja varten on myös olemassa erillinen matkalaina tai matkaraha.
Pikavipit eli pikalainat ovat hyvin lyhyitä lainoja, joiden takaisinmaksuaika on tavallisesti 7-30 vrk. Tämän vuoksi myös lainasummat ovat pieniä verrattuna muihin yllämainittuihin lainamuotoihin. Pikalainat toimivat parhaiten äkilliseen rahan tarpeeseen.
Myönnettävä lainasumma riippuu aina henkilön lainantarpeesta ja taloudellisesta tilanteesta, sekä maksukyvystä. Varsinkin pankit keskustelevat asiakkaidensa kanssa hyvin perusteellisesti, kun neuvotellaan asuntolainasta tai muusta suuremmasta lainasta. Tällä varmistetaan se, ettei kukaan joudu velkakierteeseen ja että laina tulee maksettua takaisin ajallaan. Myös luottoyhtiöt haluavat yleensä varmistua siitä, että hakijalla on riittävä takaisinmaksukyky eli edes jonkinasteiset säännölliset tulot. Takaisinmaksuaika valitaan myös tavallisesti henkilön omiin tarpeisiin ja taloudelliseen tilanteeseen sopivaksi.
Lainan korko – eri korkovaihtoehdot
Jokainen laina lähes poikkeuksetta kasvaa korkoa, oli se sitten pankin myöntämä laina tai luottoyhtiöltä saatu kulutusluotto tai joustoluotto. Korko voidaan nähdä korvauksena ja rahan hintana. Kun haetaan pankilta lainaa, on yleensä mahdollisuus valita kahdesta eri korkovaihtoehdosta: vaihtuva korko ja kiinteä korko.
Vaihtuva korko on Euribor-korko tai Prime-korko ja vaihtuvuus tarkoittaa sitä, että lainan korko voi nousta tai laskea sen mukaan, miten markkinat kehittyvät. Euribor on näistä kahdesta yleisempi ja sillä tarkoitetaan euroalueen rahamarkkinoiden viitekorkoa. Euribor-korkoja on eripituisia. Pituus, esim. 12 kk, kertoo siitä, kauanko korko varmasti pysyy muuttumattomana. Euribor-lainoihin voi halutessaan ottaa korkokaton, mikä tarkoittaa sitä, että lainan korko ei voi nousta yli etukäteen sovitun korkokaton. Prime-korko on jokaisen pankin oma viitekorko, jota voidaan muuttaa ainoastaan pankin hallinnollisella päätöksellä. Koron suuruteen vaikuttavat yleinen korkotaso, inflaatio ja talouden tulevaisuuden näkymät.
Kiinteä korko tarkoittaa sitä, että koron mahdollisiin muutoksiin voi varautua ennalta ottamalla muutaman vuoden (esim. 3-5) pituisen korkojakson, jonka aikana lainan kokonaiskorko ei voi muuttua lainkaan. Usein ajatellaan, että kiinteä korko on hyvä vaihtoehto, kun korkotaso on alhaalla, mutta silloin ei voida kuitenkaan olla varmoja siitä, että korkotaso säilyisi matalana koko kiinteälle korolle sovitun ajan.
Marginaali- ja viitekorko
Usean lainan korko muodostuu kahdesta osasta: marginaalikorko ja viitekorko. Marginaalikorko tarkoittaa pankin osuutta lainan kokonaiskorosta ja se määritetään yleensä asiakaskohtaisesti lainasopimuksessa. Marginaalikoron on tarkoitus tuottaa voittoa pankille ja myös samalla pienentää lainan mahdollisia riskejä. Marginaalikorko neuvotellaan aina erikseen ja siihen vaikuttavat asiakkaan oma maksukyky, sekä asiakkaan ja pankin välinen asiakassuhde.
Viitekorko on lainan koron toinen osa, joka on jompikumpi yllämainituista: euribor-korko tai prime-korko. Viitekorko on siis aina julkinen korko, joka on joko pankin oma tai euroalueen yhteinen viitekorko. Myös esimerkiksi pankkitalletukset sidotaan yleensä viitekorkoon, joka on tyypillisesti Euribor.
Koron laskeminen
Korko voidaan laskea kahdella eri tavalla. Käytössä ovat yksinkertainen korko ja koron korko. Yksinkertainen korko tarkoittaa sitä, että korkoa kertyy lisää vain lainan jäljellä olevalle pääomalle.
Koron laskentaan käytetään yksinkertaista kaavaa:
R = k*p*t/100*365
R on haussa oleva korko, k jäljellä oleva lainan pääoma, p vuotuinen korkokanta prosentein ilmaistuna ja t jäljellä oleva laina-aika. Korkoa kuitenkaan harvemmin tarvitsee laskea itse, koska nykyään käytössä ovat erilaiset laskurit.
Koron korko on monimutkainen koronlaskemistapa kuin yksinkertainen korko. Tällöin ensimmäisen lainavuoden jälkeen lasketaan korkoa jäljellä olevan lainapääoman lisäksi myös edellisinä vuosina kertyneille koroille. Korkoa kertyy siis sekä lainapääomalle että jo kertyneille koroille.
Lainan kokonaiskustannukset
Lainan korko on yksi osa lainan kokonaiskustannuksia, mutta se ei kerro koko totuutta lainan suuruudesta. Lainasta peritään lähes aina myös muita kustannuksia lainatyypistä ja lainanmyöntäjästä riippuen. Lainan muita kustannuksia ovat esim. avausmaksu, tilinhoitomaksu ja nostoprovisio. Avausmaksu on tyypillinen monille pankkilainoille ja kulutusluotoille. Avausmaksun tilalla voi olla myös järjestelypalkkio, joka on käytännössä sama asia.
Tilinhoitomaksu peritään tavallisesti kuukausittain siltä ajalta, kun lainaa lyhennetään. Tilinhoitomaksu on yleensä muutamia prosentteja lainan kokonaispääomasta, mutta vaihtelee myös palvelunantajakohtaisesti. Nostoprovisiot ovat tyypillisiä esimerkiksi tililuotoille. Sillä tarkoitetaan luottoyhtiön saamaan palkkiota siitä, kun asias käyttää tiliään ja nostaa sieltä rahaa. Muut lainan kustannukset liittyvät myöhästymismaksuihin ja viivästyskorkoihin, mutta tällaisia ei tule, jos lainan maksaa takaisin ajallaan.
Todellinen vuosikorko
Todellinen vuosikorko kertoo kaikki lainan sisältämät kustannukset ja onkin näin ollen todenmukaisempi lainan “hinnan” mittari kuin pelkkä lainan nimelliskorko. Todelliseen vuosikorkoon vaikuttavat lainasumma, takaisinmaksuaika ja lainan hoidosta muodostuneet kustannukset. Todellisen vuosikoron on tarkoitus helpottaa kuluttajaa vertailemaan erilaisia lainavaihtoehtoja keskenään ja valitsemaan näin edullisin vaihtoehto.Todellisen vuosikoron käsite on käytössä etenkin kulutusluottojen ja pikalainojen kohdalla, koska niiden lopulliset kustannukset saattavat olla toisinaan yllättävänkin korkeat.
Todellinen vuosikorko tulee kuluttajasuojalain mukaan aina ilmoittaa lainailmoituksissa etukäteen. Se perustuu aina laskentahetken korkotasoon, joten vertailussa on tärkeää, että vuosikorot on laskettu samaan aikaan.
Lainan lyhentäminen
Lainan lyhentämiseen vaikuttavat lainasumman suuruun ja laina-aika. Lainan lyhennystapa vaikuttaa siihen, miten nopeasti laina saadaan maksettua pois. Lyhennystapa valitaan yleensä lainakohtaisesti ja riippuu myös pankista, mitkä lyhennystavat ovat käytössä. Lyhennystapana voidaan käyttää jotakin näistä: tasaerä, tasalyhennys ja annuiteetti.
Tasaerällä tarkoitetaan sitä, että laina lyhenee täsmälleen saman verran joka kuukausi. Tällöin asiakkaan täytyy olla valmis siihen, ettei tarkkaa laina-aikaa välttämättä pystytä täysin määrittämään. Laina-aika siis elää viitekoron mukaan. Jos viitekorko nousee, laina-aika pitenee ja jos se taas laskee, laina-aika lyhenee. Tasaerä on siitä hyvä lyhennystapa, että omat kuukausittaiset menot on helppo laskea.
Tasalyhennys puolestaan tarkoittaa sitä, että lainalyhennys on aina saman suuruinen. Maksuerän suuruus puolestaan vaihtelee lainan koron mukaan. Jos lainan korko suurenee, nousee myös kuukausittaisten maksujen suuruus ja jos korko taas pienenee, pienenevät kuukausittaiset maksuerät. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lainasta maksetaan alussa suurempia maksueriä ja loppua kohti ne puolestaan pienenevät.
Kolmas vaihtoehto eli annuiteettilaina on lyhennystapa, jossa laina-aika pysyy täysin vakiona. Kaikki maksuerät ovat lähtötilanteessa yhtä suuria, mutta muuttuvat sitä mukaa, kun lainan korko muuttuu. Näin ollen lyhennyksen osuus lainasta on alussa pienempi kuin lopussa, kun taas korkojen osuus on alussa suurempi. Loppua kohden tilanne kääntyy toisin päin.
Lainan voi myös maksaa takaisin kerralla laina-ajan lopussa. Tätä kutsutaan nimellä bullet-lyhennys. Korkoja voidaan maksaa myös laina-aikana pois. Bullet ei nykyään ole kovin yleisesti käytössä muuta kuin väliaikaisissa rahoituksissa, koska sen riskit ovat melko suuret muihin vaihtehtoihin verrattuna.